tiistai 10. elokuuta 2010

Tärkeimmät asiat kesästä 2010!

Harri...</3                                                    Zero Zero Seven</3
                  Eppu<3
                                Erä<3                      Heart&Memories!<3
          Bestis!<3                          MJ..
                                                                                                                                                     Tärkein höppänä!<3
                     Kamut!<3


                                   Feelings!<3
Itsensä ymmärtäminen ja toisen hyväksyminen sellaisenaan kuin on!<3
Ehkä viimeinen kesä rakkaan koirani kanssa, eli Epun:/ </3
Ja se lupaus piettää minkä lupasin itselleni,että:
"Enään ikinä ei tule tässä maailmassa sellaista asiaa olemaan,
mikä/joka kaataisi enään ikinä minua niin pahasti maahan,
kuin viime vuosi teki!!!(MJ&Emmi</3)
Että nytten seissään tukevilla jaloilla, ja maaperällä,
vaikka maa järkkyisi, niin silti minä en kaaju enää ikinä niin pahasti maahan!!!"

-Rakkaus säilyy aina ja muistot!
Mutta elämät lipuu ohitsemme ja ennenkuin huomaammekaan saattaa olla jo liian myöhäistä!!!
Siispä tänä kesänä opin, siitä kun kaveri nousi siivillensä ja varjo laskeutui pimeyteen,
että todellakin joku päivä saattaa olla jo liian myöhäistä!
Koskaan ei tiedä, että milloin lähtö lähenee ja tulee!
Tuskin tiesi kaverikaan, kun aamulla heräsi,
että enään illan jälkeen ei seuraava sarastus nousekkaan!</3
Ja tässä tilalla olisi voinnut olla ihan kuka tahansa minun läheisistäni...
Siispä tästä opin arvostamaan kaikkia niitä,
jotka vielä ovat elossa ja ketkä kaikki ovat lähellä sydäntäni!<3
"Katsoin ihmistäni ja tajusin, että se olisit voinnut olla vaikka aivan hyvin sinä...
En olisi kestänyt ajatustakaan siitä, ettet olisi enään vieressäni,
mutta silti kaikki lähtevät aina aikanansa!
Aivan liian hyvät ihmiset vaan lähtevät aivan liian aikaisin!
Ja me paskemmat jäämme sit tänne...
Opin tästä myös kiittämään niistä ihmisistä, jotka ovat vielä täällä kanssani!<3
Opin myös rakastamaan syvemmin!<3
-Kiitos...!<3

Joskus elämän rankinkin kokemus opettaa, täytyy vain osata avata silmänsä ja nähdä, sekä ymmärtää!
Tuska ja suru on rankkaa ja pitkäikäistä, mutta siitä jotka selviytyvät, ovat todellisia voittajia!<3

Ja näillä mennään, kohti uusia haasteita, nyt vahvempana, kuin koskaan ennen!!!<3
Minä onnistuin voittamaan oman suruni ja tuskani!!! Ja olen siitä niin hemmetin ylpeä!!!

Lisäksi vielä tämä, mitä opin tänä kesänä:
"Sitä jota eniten rakastaa/välittää,niin hänet kannattee "päästää vapaaksi", eikä kahlehtia itteensä kiinni,
sillä kyllä se palaa luokse, jos hän oikeesti välittää ja kyllä hän pysyy samoten sun rinnalla, eikä hylkää!<3"